22.9.09

Taas on uusi kausi pyörähtänyt käyntiin.

Itse asiassa TPS C1 aloitti kauden jo kesäkuun alussa kahden viikon (10 pv) jääleirillä Paimiossa. Vetäessäni joukkueelle silloin leiriä en tiennyt jatkavani koko kautta poikien kanssa. Alkuperäisen suunnitelman mukaan olin vain auttelemassa valmentajaksi sovittua J-P Lehmusta, joka on vanha tuttuni jo monen vuoden ajan joten yhteistyötä oli helppo tehdä. Asiat sitten muuttuivat J-P:n osalta niin, ettei hän voinutkaan jatkaa joukkueen kanssa ja piti tehdä nopeita päätöksiä, joten TPS:n asiaa kysyessä elokuun alussa, päätin lähteä talkoisiin mukaan.

Joukkueen toisena valmentajana on Kalle Lahti, joka oli minulle uusi tuttavuus. Kalle on varmasti tulevaisuuden valmentaja, jonka vahvuuksia on yhteistyö pelaajien kanssa. Kalle vetää osan jää-ja kuiva harjoitteista sekä toimii erityisesti pakkien kanssa. Olen todella tyytyväinen tapaan, jolla Kalle toimii (ja olen nähnyt aika paljon koutseja…)

Kesän aikana tutustuin intohimoiseen valmentajaan Lauri Paalasmaahan. Huippupikaluisteluvalmentaja, joka onneksemme innostui joukkueestamme ja lähti mukaan kehittämään poikia, vaikka talven olympialaiset painavat päälle, sieltä kun pitäisi pari olympiamitalia saada.

TPS C1 on aloittanut oman olympiadiansa.  Treenimäärää on nostettu viime vuodesta todella paljon. Sitä jo kovasti Impivaaran käytävillä ihmetellään ja kritisoidaan. Joukkueessa on nyt poikia, joilla on kovat odotukset ja intoa harjoitella tavoitteellisesti. Tärkein mittarimme onkin pelaajat, jotka näyttävät nauttivan huippu-urheilusta.  Mielestämme c-juniori-iässä kuuluu tulla jo selkeä ero harrastamisen ja huippu-urheiluun tähtäävän harjoittelun välillä.  Pojillahan on vielä hetken se kuuluisa herkkyysikä päällä, joten nyt pohjat kuntoon laittamalla hyöty on moninkertainen tulevaisuudessa.

Karsintasarja on skitsofreeninen jos puhutaan yksilön kehittämisestä. Siitäkin huolimatta, jopa riskillä olemme valinneet yksilön kehittämiseen tähtäävän tien.

-Ika